Kryptovaluutta – Opas kertoo, mitä kryptovaluutat ovat

Mikä on kryptovaluutta, eli virtuaalinen raha? Kryptovaluutat ovat pankkien säännöstelyn ulkopuolella toimivia digitaalisia valuuttoja. Kryptot tai osa näistä digitaalisista rahoista ovat jo käytettävissä samojen tuotteiden ja palveluiden ostamiseen, joista maksamme perinteisesti “fiat”-valuutoilla, eli esimerkiksi dollareilla, euroilla, jeneillä ja punnilla.

Tässä oppaassa käymme läpi mikä kryptovaluutta on ja miten se toimii.

Mitä kryptovaluutat ovat?

Kryptovaluutta on digitaalinen valuutta, joka toimii lohkoketjuteknologian ja kryptografian. Lohkoketju on käytännössä kuin internetverkko, mutta sen rakenne on erilainen ja sen päätarkoitus on transaktioiden turvaaminen ja uusien lohkojen luominen, eli verkon laajentaminen, ja tämän työn valvominen. Krypto kuuluu siis vaihtoehtoisten digitaalisten valuuttojen luokkaan.

Sen ensimmäinen edustaja on Bitcoin (BTC), joka oli ensimmäinen vuonna 2009 käyttöön otettu hajautettu kryptovaluutta. Sittemmin Bitcoinin vaihtoehdoiksi on kehitetty lukuisia muita kryptovaluuttoja, joita kutsutaan usein ”altcoineiksi”. Monet altcoinit tarjoavat usein Bitcoinia laajempia käyttötarkoituksia pelkän maksuvälineen lisäksi.

Yksi kryptovaluuttojen keskeinen piirre on niiden hajautettu luonne, mikä on päinvastainen toimintaperiaate, kuin perinteisissä keskitetyissä pankkijärjestelmissä. Esimerkiksi Bitcoinissa hajautettua valvontaa ylläpidetään lohkoketjuteknologian avulla, jossa transaktiotiedot tallennetaan julkiseen ja hajautettuun pääkirjaan.

Monet kryptovaluutat on suunniteltu siten, että niiden tarjonta on rajallista ja esimerkiksi Bitcoinin louhinnan määrä vähenee ajan myötä jalometallien niukkuutta jäljitellen. Kryptovaluutat tarjoavat haltioilleen nimettömyyttä, mutta tähän tulee Suomessakin osittainen muutos EU:n uuden MiCA asetuksen myötä.

PricewaterhouseCoopersin (PwC) mukaan useimmilla kryptovaluutoilla on tiettyjä yhteisiä ominaisuuksia:

• Lohkoketjun väärentämisen estävä koodi.
• Mekanismit, kuten älysopimukset, joilla estetään luvattomat transaktiot.
• Rajoitettu tarjonta ja mahdollisuus jakaa yksiköitä, kuten yksi BTC, pienempiin osiin.
• Nopea ja peruuttamaton arvonsiirto internetissä ilman välikäsiä, kuten pankkeja.
• Hajautettu vaihtoverkko turvallisia transaktioita varten.
• Kannustimet uusille osallistujille liittyä verkkon kasvattamiseen steikkauksen kautta.
• Julkisesti saatavilla olevat transaktiotiedot, jotka on tallennettu maailmanlaajuiseen rekisteriin.
• Henkilökohtainen turvallisuus, jonka takaavat kryptografiset avaimet.
• Ohjelmoijien ja vapaaehtoisten ydinryhmän jatkuva kehitys ja ylläpito verkon vakauden ja turvallisuuden varmistamiseksi.

Esimerkkejä kryptovaluutoista

Kryptovaluutat palvelevat erilaisia tarkoituksia: jotkut, kuten Bitcoin, nähdään sijoitusvälineinä tai arvonsäilyttäjinä. Toiset, kuten Ethereum, taas ovat enemmän transaktionaalisia ja helpottavat hajautettujen sovellusten ja palveluiden kehittämistä ja hallitsemista.

Kryptovaluutat luokitellaan kolikoihin ja tokeneihin. Kolikot, kuten Bitcoin ja Ethereum, toimivat omissa lohkoketjuissaan, kun taas tokenit toimivat olemassa olevien lohkoketjujen “päällä”. Esimerkiksi Shiba Inu ja DAI ovat ERC-20-tokeneita, jotka on nimetty Ethereumin Request for Comment 20 -standardin mukaan ja näin ollen rakennettu Ethereumin lohkoketjuun. Coinien ja tokeneiden lisäksi on seuraavat kategoriat:

Altcoinit

Altcoineilla tarkoitetaan kaikki Bitcoinin jälkeen tulleita kryptovaluuttoja. Tämä ryhmä käsittää siis hyvin laajalti erilaisia kolikoita, joilla on erilaisia käyttötarkoituksia. Parhaat altcoinit ovat ns. hyötytokeneita, joilla on selkeä käyttötarkoitus.

Ethereum (ETH) on merkittävä altcoin, joka toimii hajautettujen sovellusten ja älysopimusten laskentaverkkona ja kilpailee Solanan kanssa esimerkiksi verkon tehokkuuden ja skaalautuvuuden saralla. Muita tunnettuja Altcoineja ovatkin juuri Solana (SOL) ja Cardano (ADA).

Solana tunnetaan nopeasta ja skaalautuvasta lohkoketjustaan, joka mahdollistaa suuren määrän transaktioita sekunnissa ja on houkutellut huomiota erityisesti hajautettujen rahoitussovellusten sekä meemikolikoiden kehittäjien joukossa.

Cardano puolestaan ​​pyrkii tarjoamaan skaalautuvan ja turvallisen lohkoketjun ratkaisuille, jotka voivat tukea monenlaisia ​​sovelluksia, erityisesti hajautetun rahoituksen (DeFi) alalla.

Stablecoinit

Stablecoinit eli vakaavaluutat, jotka on sidottu muiden omaisuuserien arvoon, pyrkivät kryptovaluutoille epäominaiseen tapaan hintavakauteen. Nämä kryptovaluutat voivat olla vakuudellisia, kuten Tether, tai algoritmisia. Algoritmit säätävät tarjontaa jonkin reaalimaailman omaisuuserän mukaan, kuten Yhdysvaltain dollari, vakauden ylläpitämiseksi, kuten TerraUSD.

Vaikka stablecoinit on tarkoitettu pitämään hinta vakaana, niiden todellinen suorituskyky voi vaihdella. Vakuudelliset vakaavaluutat, kuten Tether, on tarkoitettu säilyttämään arvoaan taustalla olevan varallisuuden tukemana.

Samoin TerraUSD:n kohdalla, vaikka algoritmiset vakautusmekanismit on suunniteltu pitämään vakautettujen kolikoiden arvo suhteellisen vakiona, voi epäonnistuminen näissä mekanismeissa johtaa hintavaihteluihin.

Meemikolikot

Meemikolikot edustavat ainutlaatuista kategoriaa kryptovaluuttamaailmassa, sillä ne ovat saaneet inspiraationsa internetin meemeistä, hahmoista tai trendeistä. Nämä kolikot ovat usein vilkkaiden verkkoyhteisöjen suosiossa, ja ne on suunniteltu lähinnä viihdekäyttöön.

Esimerkkejä meemikolikoista ovat Dogecoin, Shiba Inu ja monet muut, joiden käyttöpotentiaali liittyy pikemminkin viihteeseen kuin käytännön hyötyyn. Vaikka memecoinit hyödyntävät lohkoketjuteknologiaa kuten muutkin kryptovaluutat, ne toimivat ensisijaisesti kaupankäynnin välineinä.

Tämä erottaa ne tunnetuimmista altcoineista, kuten Ethereumin kaltaiset hyödyllisyyskryptot, jotka on liitetty tiettyihin lohkoketjutoiminnallisuuksiin. Monet nykyaikaisista meemikolikoista käyvät myös kauppavälineenä erilaisissa peleissä.

Kryptovaluuttojen historia

Kryptovaluutan juuret ulottuvat pitkälle ennen Bitcoinin syntymää 1980- ja 1990-luvuille, jolloin tutkijat ja kryptografit pyrkivät kehittämään salattuja digitaalisia valuuttoja verkkokäyttöön. Cypherpunkit, kryptoanarkialisen liikkeen edelläkävijät, olivat keskeisessä roolissa luomassa perustaa kryptovaluutoille ja muille kryptografiaa hyödyntäville vallankumouksellisille digitaalisille teknologioille.

Jo 1970-luvulla Cypherpunkeihin kuuluneet Whitfield Diffie ja Martin Hellman kehittivät turvallisen ja yksityisen verkkoviestinnän käsitettä kehittämällä julkisen avaimen salauksen, eli RSA-salausalgoritmin. Cypherpunk-ideologian perusta on pitkälti kryptografi David Chaumin 1980-luvulla tekemän työn ansiota.

Chaum tutki uraauurtavia käsitteitä, kuten anonyymiä viestintää, digitaalista käteistä ja yksityisyyden suojaa parantavia perustavanlaatuisia tekniikoita, mukaan lukien sokeiden allekirjoitusjärjestelmien luominen.

Vuoden 1992 lopulla erilaisten harrastajien ja visionäärien joukko, johon kuuluivat Eric Hughes, Timothy May ja John Gilmore, kokoontui yhteen ja muodosti pienen mutta intohimoisen kollektiivin. Ryhmä koostui tutkijoista, matemaatikoista, tietojenkäsittelytieteilijöistä, insinööreistä ja samanhenkisistä yksilöistä.

DigiCash – kryptovaluuttojen pioneeri

Kollektiivin kuukausittaisissa kokouksissa San Franciscon lahden alueella nuoret ideologit hioivat yhteistä visiotaan, joka kiteytyi Eric Hughesin vuonna 1993 julkaisemaan “A Cypherpunk’s Manifesto” –julkaisuun. Asiakirjassa korostettiin yksityisyyden välttämättömyyttä digitaaliaikana ja kyseenalaistettiin oletus, että hallitukset tai suuret organisaatiot myöntäisivät sen vapaaehtoisesti.

Sen sijaan siinä puolustettiin ajatusta, että yksilöiden on aktiivisesti suojeltava yksityisyyttään, ja Cypherpunks oli valmis laatimaan tarvittavan koodin. David Chaumin vuonna 1989 perustama DigiCash oli yksi ensimmäisistä yrityksistä, joka pyrki luomaan sähköistä rahaa. Sekä valuutta että yrityksen nimi olivat peräisin David Chaumin kehittämästä järjestelmästä.

Chaum loi useita kryptografisia protokollia, jotka hallitsivat DigiCashin tapahtumia ja erottivat hänen järjestelmänsä kilpailijoistaan. Nämä protokollat tekivät DigiCashista merkittävän edelläkävijän nykyaikaisten digitaalisten valuuttojen kehittämisessä.

DigiCash toimi noin kymmenen vuoden ajan, mutta ei onnistunut saamaan pankkeja käyttämään kyseistä teknologiaa. Yritys ajautui konkurssiin vuonna 1998, kymmenen vuotta ennen maailmaa ravistellutta finanssikriisiä, joka oli merkittävä tekijä lohkoketjupohjaisten kryptovaluuttojen, kuten Bitcoinin synnyssä ja kehityksessä.

Vuoden 2008 finanssikriisi synnytti Bitcoinin

Bitcoin, jonka salaperäinen Satoshi Nakamoto esitteli vuonna 2008, oli merkittävä virstanpylväs. Sen whitepaper-julkaisussa hahmoteltiin digitaalisen valuutan protokolla ja toimiva versio. Kun ensimmäinen lohko louhittiin tammikuussa 2009, Bitcoin lanseerattiin, ja se toi lohkoketjuteknologian avulla ratkaisun kaksinkertaisen kuluttamisen ongelmaan.

Bitcoinin suosio lähtikin kasvuun, minkä jälkeen syntyi muita kryptovaluuttoja, kuten Litecoin vuonna 2011 ja Ripple vuonna 2012, jotka kaikki pyrkivät parantamaan digitaalisen valuutan eri näkökohtia. Bitcoinin hinnan nousu 1 000 dollariin vuonna 2013 herätti paljon huomiota ja oli merkki alan noususta persinteisen rahoituksen (TradFi) rinnalle.

Seuraavina vuosina esille nousivat sijoittajien ja talousmedian keskuudessa ICO:t (Initial Coin Offerings), joiden avulla monet uudet kryptovaluutat keräsivät varoja tokenien liikkeeseenlaskun avulla. Idea oli suhteellisen sama, kuin osakkeiden listautumisannissa.

Vaikka tämä vauhditti kryptovaluuttojen leviämistä ja sijoittajien kiinnostusta, se toi mukanaan myös huijauksia ja synnytti tarpeen sääntelylle ja valvonnalle. Nykyään kryptovaluuttamaisema kehittyy edelleen jossain epävakauden ja sääntelyhaasteiden keskellä.

Tänä päivänä lohkoketjuteknologia ulottuu rahoituksen lisäksi myös logistiikkaan, äänestämiseen ja paljoon muuhun. Ethereumin kaltaiset alustat mahdollistavat hajautetut sovellukset ja älysopimukset, mikä edistää innovointia.

Miten kryptovaluutat toimivat?

Kryptovaluutat toimivat lohkoketjuksi kutsutussa hajautetussa pääkirjajärjestelmässä, joka tallentaa ja päivittää kaikki transaktiot ja jota valuutan haltijat ylläpitävät. Uusia kryptovaluuttayksiköitä luodaan louhimalla, eli tietokoneilla, jotka ratkaisevat monimutkaisia matemaattisia ongelmia kolikoiden luomiseksi.

Vaihtoehtoisesti käyttäjät voivat ostaa kryptovaluuttoja välittäjiltä ja hallita niitä kryptografisten lompakoiden avulla. Kryptovaluutan omistaminen ei tarkoita jonkin fyysisen asian hallussapitoa, vaan se antaa omistusoikeuden digitaaliseen avaimeen, joka mahdollistaa arvon siirron yksilöiden välillä ilman välittäjää.

Vaikka Bitcoin perustettiin vuonna 2009, kryptot ja lohkoketjusovellukset kehittyvät edelleen sekä käytännön ratkaisujen saralla että taloudellisesti, ja niiden käyttöönotto laajentuu koko ajan.

On odotettavissa, että tulevaisuudessa niitä integroidaan erilaisiin rahoitustapahtumiin, kuten joukkovelkakirjojen, osakkeiden ja muiden omaisuuserien kauppaan lohkoketjuteknologiaa hyödyntäen.

Miten kryptovaluutan siirto tapahtuu?

Kryptovaluuttatransaktioihin liittyy verkon kautta lähetettäviä sähköisiä viestejä, jotka sisältävät yksityiskohtaiset ohjeet transaktiosta. Ohjeet sisältävät yleensä osapuolten sähköiset osoitteet, vaihdettavan valuutan määrän ja aikaleiman.

1. Jos esimerkiksi Elina haluaa lähettää yhden kryptovaluuttayksikön Mikolle, hän käynnistää transaktion lähettämällä ohjeet sisältävän sähköisen viestin koko verkkoon.
2. Hänen transaktionsa liittyy muiden äskettäin tehtyjen transaktioiden joukkoon, jotka odottavat vahvistusta.
3. Koska järjestelmä ei kuitenkaan ole välitön, nämä transaktiot ryhmitellään lohkoihin, jotka toimivat viimeisimpien transaktioiden eränä.
4. Kukin lohko on sitten koodattu kryptografiseksi arvoitukseksi, ja louhijat kilpailevat arvoituksen ratkaisemisesta.
5. Ensimmäinen louhija, joka ratkaisee sen onnistuneesti, lisää uuden transaktiolohkon lohkoketjuun.
6. Kun se on lisätty, muut verkon käyttäjät tarkistavat ratkaisun oikeellisuuden ja pääsevät yksimielisyyteen siitä, että lohko on laillinen.
7. Tämä vahvistusprosessi ei ole välitön, vaan kestää tyypillisesti kuusi transaktiolohkoa, mikä varmistaa käyttäjien luottamuksen transaktion onnistumiseen.
8. Kun vahvistus lohkolle on myönnetty, siirto Mikolle on suoritettu ja kryptovaluuttayksiköt löytyvät Mikon kryptolompakosta.

Kauanko siirrossa kestää?

Lohkoketjutapahtuman vahvistamiseen kuluva aika riippuu useista eri tekijöistä. Eri lohkoketjuilla, kuten Bitcoinilla ja Ethereumilla, on erilaiset käsittelynopeudet ja rajoitukset. Esimerkiksi Bitcoinin lohkoaika on noin 10 minuuttia, kun taas Ethereumin noin 15 sekuntia, mikä vaikuttaa siihen, kuinka nopeasti transaktiot käsitellään.

Palvelut ja alustat voivat vaatia tietyn määrän vahvistuksia ennen kuin transaktio kuitataan. Tämä määrä voi vaihdella, mikä vaikuttaa kokonaisvahvistusaikaan. Jotkut saattavat vaatia kolme vahvistusta Bitcoin-talletuksille, kun taas toiset saattavat pyytää kuutta tai useampaa vahvistusta.

Lohkoketjuverkon nykytilalla on merkittävä rooli. Suuri transaktioiden määrä samanaikaisesti saattaa johtaa kilpailuun lohkotilasta ja korkeampiin maksuihin nopeammasta vahvistuksesta. Sitä vastoin alhaisen kysynnän aikana transaktiot voidaan vahvistaa nopeammin ja maksut voivat olla pienempiä.

Keskimääräiset vahvistusajat 2025 ovat:

• Bitcoin: noin 10 minuuttia
• Ethereum: Noin 1,3 minuuttia
• Litecoin: Noin 2-3 minuuttia
• Solana: Noin 12 sekuntia
• Dogecoin: Noin 1 minuutti
• Ripple: Noin 4 sekuntia

Nämä ajat ovat keskiarvoja, ja ne voivat muuttua mainittujen tekijöiden perusteella.

Ovatko kryptovaluutat turvallisia?

Kryptovaluutasta on tullut yhä suositumpi sijoittajien keskuudessa maailmanlaajuisesti sen teknisen kehityksen ansiosta. Yksi kryptovaluuttojen tärkeimmistä eduista on kyky helpottaa rahansiirtoja ilman perinteisten rahoituslaitosten osallistumista.

Kryptovaluutat, kuten Bitcoin, tarjoavat suojaa inflaatiota vastaan rajoittamalla kolikoiden kokonaismäärää, eli kuinka monta coinia voidaan koskaan luoda. Tämä niukkuus voi johtaa arvon nousuun ajan mittaan, mikä toimii inflaatiosuojana.

Kryptovaluuttatapahtumat käsitellään tyypillisesti paljon nopeammin kuin perinteiset pankkimenetelmät, jolloin varojen siirto voi tapahtua muutamassa minuutissa, kun se perinteisissä pankeissa kestää useita päiviä. Lisäksi kryptosiirtoihin ei voida puuttua ‘ulkopuolelta’, eli pankki tai muu kolmas osapuoli ei voi jäädyttää, peruuttaa tai evätä kenenkään muun siirtoja.

Kryptovaluuttatapahtumista peritään usein vain vähän tai ei lainkaan maksuja, mikä tekee niistä kustannustehokkaita erityisesti maailmanlaajuisissa siirroissa. Tämänkin mahdollistaa se, että kryptot poistavat pankkien tai maksuprosessoreiden kaltaisten välittäjien tarpeen kokonaan.

Hajautettu verkko luo vakautta

Kaiken edellä mainitun lisäksi kryptovaluutat toimivat hajautetuissa verkoissa, jotka eivät ole valtion valvonnassa tai manipuloitavissa, mikä lisää turvallisuutta ja vakautta. Mikään yksittäinen taho ei voi määrätä valuutan arvosta tai virtauksesta.

Sijoittaminen kryptovaluuttoihin voi myös monipuolistaa sijoitussalkkuja, tarjota potentiaalisesti kannattavia tuottoja ja toimia suojautumiskeinona markkinoiden epävakaisuutta vastaan. Kryptovaluutat korreloivat vain vähän perinteisten markkinoiden, kuten osakkeiden tai joukkovelkakirjojen, kanssa, mikä tarjoaa vakautta hajautetussa salkussa.

Myös kryptojen saavutettavuus pankkitilistä tai puhtaista luottotiedoista huolimatta helpottaa saumattomia verkkotransaktioita ja varainsiirtoja. Kryptovaluuttatransaktiot on suojattu kryptografisilla tekniikoilla ja hajautetulla pääkirjatekniikalla, minkä ansiosta ne ovat erittäin turvallisia ja vastustuskykyisiä petoksia tai väärentämistä vastaan.

Yksityiset avaimet varmistavat, että vain omistaja pääsee käsiksi varoihinsa, mikä lisää turvallisuutta. Lohkoketjuteknologian hajautettu luonne taas mahdollistaa transaktioiden läpinäkyvän ja muuttumattoman kirjaamisen, joka on kaikkien osallistujien nähtävissä. Tämä läpinäkyvyys edistää luottamusta sijoittajien keskuudessa ja varmistaa korruptoitumattoman järjestelmän.

Kryptovaluutat sijoitusvälineenä

Kryptovaluutta sijoittaminen on kasvattanut suosiotaan vuosien varrella, ja vuonna 2025 on odotettavissa jännittäviä mahdollisuuksia. Parhaat vaihtoehdot sijoittajille voivat vaihdella suuresti riippuen heidän sijoitustavoitteistaan ja riskinsietokyvystään.

1. Yksi suosituimmista tavoista on sijoittaa parhaisiin kryptovaluuttoihin ja hodlata niitä, jolloin sijoittaja ostaa haluamansa kryptovaluutat ja pitää niitä pitkällä aikavälillä.
2. Toinen vaihtoehto on kaupankäynti, jossa sijoittaja pyrkii hyötymään kryptovaluuttojen hintavaihteluista lyhyellä aikavälillä.
3. Lisäksi hajautetut rahoitusmarkkinat ja likviditeetin tarjoaminen voivat tarjota houkuttelevia mahdollisuuksia sijoittajille.

Kryptovaluuttojen laillisuus Suomessa

Kryptovaluutta ja sen käyttö ja omistaminen on Suomessa laillista. Suomen viranomaiset tunnustavat kryptovaluutat digitaaliseksi omaisuudeksi, ja niitä verotetaan sen mukaisesti. Kryptovaluuttojen käyttö on yleistynyt Suomessa, ja monet yritykset hyväksyvät ne jo maksuvälineenä.

Suomi noudattaa EU:n ohjeistusta ja lakeja kryptovaluuttoihin liittyvän sääntelyn ja määräysten osalta. Nämä lait ja ohjeet on suunniteltu suojelemaan käyttäjiä ja estämään rikollista toimintaa.

Kryptovaluuttojen verotus

Euroopan keskuspankki pitää bitcoinia vaihdettavana hajautettuna virtuaalivaluuttana. Suomessa Verohallinto on antanut ohjeita virtuaalivaluuttojen verotuksesta.

Sen sijaan, että kryptovaluuttakaupat luokiteltaisiin valuutaksi tai arvopapereiksi, niitä kohdellaan verotuksessa yksityisinä sopimuksina. Bitcoinin louhinnasta saatavat tulot katsotaan ansiotuloksi ja jos sijoittaja myy kryptovaluuttaa, saadut tuotot katsotaan pääomatuloksi.

Verohallituksen päätöksessä 034/2014 todettiin, että pörssimarkkinoiden bitcoin-ostoista perimät provisiopalkkiot ovat EU:n arvonlisäverodirektiivin nojalla arvonlisäverottomia, koska bitcoinit luokitellaan maksuvälineiksi. Tämä poikkeaa monista maista, joissa bitcoineja pidetään sääntelemättöminä vaihtovälineinä.

Kryptovaluutan ostaminen – Askel askeleelta opas

Kryptovaluutan ostaminen voi vaikuttaa monimutkaiselta ensikertalaiselle, mutta se on nykypäivänä helpompaa kuin koskaan aiemmin. Alla on laajempi opas kryptovaluutta -ostamiseen vaihe vaiheelta:

Vaihe 1: Valitse oikea kaupankäyntialusta

Ensimmäinen ja tärkein askel kryptovaluutan ostamisessa on valita sopiva kaupankäyntialusta. Tämä alusta toimii porttina kryptovaluuttamarkkinoille ja mahdollistaa osto- ja myyntitoimeksiantojen tekemisen.

Suosittuja kaupankäyntialustoja ovat esimerkiksi Coinbase, Binance, Kraken ja Bitstamp. Valinnan tulee perustua omiin tarpeisiin, kuten haluttuihin kryptovaluuttoihin, kaupankäyntimaksuihin ja käytettävissä oleviin maksutapoihin.

Vaihe 2: Luo tili ja vahvista henkilöllisyytesi

Kun olet valinnut kaupankäyntialustan, sinun tulee luoda tili kyseiseen palveluun. Tämä vaatii yleensä sähköpostiosoitteen, salasanan ja henkilöllisyyden vahvistamisen.

Henkilöllisyyden vahvistaminen on tärkeää turvallisuussyistä ja rahanpesun estämiseksi. Valmistaudu lähettämään kopio henkilöllisyystodistuksestasi ja mahdollisesti muita dokumentteja.

Vaihe 3: Siirrä varoja tilillesi

Kun tili on luotu ja vahvistettu, sinun tulee siirtää varoja kaupankäyntitilillesi. Tämä voi tapahtua eri tavoin riippuen valitsemastasi alustasta. Voit yleensä siirtää perinteistä valuuttaa, kuten euroja, dollareita, tai joitakin muita kryptovaluuttoja, kuten Bitcoinia.

Vaihe 4: Tee toimeksianto ja osta kryptovaluutta

Kun varasi ovat tililläsi, voit tehdä toimeksiannon ja ostaa haluamasi kryptovaluutan. Voit valita ostettavan määrän ja hinnan, ja alusta suorittaa toimeksiannon puolestasi. Kryptovaluutta on ostettavissa myös markkinahintaan, jolloin ostat sen nykyiseen markkinahintaan. Muista tarkistaa kaupankäyntimaksut, jotka voivat vaihdella alustasta riippuen.

Vaihe 5: Säilytä kryptovaluutta turvallisesti

Kun kryptovaluutta on ostettu, sinun tulee miettiä sen säilyttämistä turvallisesti. Suosittelemme valitsemaan kryptovaluuttalompakon, joka voi olla joko online-lompakko (joka on yleensä kätevä mutta alttiimpi verkkohyökkäyksille) tai kylmälompakko (eli laitelompakko, joka on turvallisempi mutta vähemmän kätevä).

Tärkeintä on pitää huolta lompakon salasanasta ja yksityisestä avaimesta, sillä ne antavat sinulle pääsyn kryptovaluuttaasi. Kryptovaluutan ostaminen voi aluksi tuntua haastavalta, mutta kun olet suorittanut nämä vaiheet muutaman kerran, huomaat, että se ei pahemmin eroa verkkokauppaostoksista.

Mitä kryptovaluutalla voi ostaa?

Kryptovaluutta on käytettävissä monenlaisten ostosten tekemiseen riippuen siitä, mihin ne hyväksytään maksuvälineenä. Monet verkkokaupat ja yritykset hyväksyvät kryptovaluuttoja maksuvälineenä, mukaan lukien suuret teknologiayritykset ja matkatoimistot. Katso esimerkiksi missä voit maksaa Bitcoinilla.

Voit ostaa esimerkiksi elektroniikkaa, vaatteita, matkoja ja jopa kiinteistöjä kryptovaluutalla. Lisäksi voit käyttää kryptovaluuttaa sijoittamiseen muihin digitaalisiin omaisuuksiin, kuten NFT-taiteeseen tai hajautettuihin rahoitusmarkkinoihin.

Kryptovaluuttapetokset ja -huijaukset

Vaikka kryptovaluutat tarjoavat monia mahdollisuuksia, niihin liittyy myös riskejä. Kryptovaluuttapetokset ja -huijaukset ovat valitettavasti yleisiä, ja sijoittajien on oltava varovaisia. Kryptovaluuttahuijauksia on monenlaisia, ja jokaisella on oma toimintatapansa. Seuraavaksi listaamme muutamia yleisimpiä kryptovaluuttoihin liittyviä huijauksia.

Yleisimmät kryptohuijausmuodot:

Kryptovaluuttakurssit

Kryptovaluuttojen kurssit ovat keskeinen osa kryptovaluuttojen markkinoita ja niiden hintavaihtelut voivat olla merkittäviä lyhyellä aikavälillä. Kryptokurssit, kuten Bitcoin kurssi tai Ethereum kurssi määrittyy markkinoiden tarjonnan ja kysynnän perusteella, ja ne voivat heijastaa monia erilaisia tekijöitä, kuten sijoittajien mielialaa, teknisiä kehityksiä, sääntelyä ja jopa makrotaloudellisia tekijöitä.

Yksi keskeinen tekijä kryptovaluuttojen kurssien muodostumisessa ovat niiden käyttötapaukset ja teknologiset innovaatiot. Krypto projektit pyrkivät tarjoamaan erilaisia palveluita ja ratkaisuja, ja niiden menestys voi vaikuttaa suoraan niiden arvoon.

• Esimerkiksi kryptovaluutta, joka tarjoaa hajautettuja rahoituspalveluita, voi saada enemmän huomiota ja siten nostaa kurssiaan verrattuna kryptovaluuttaan, joka tarjoaa vain peruslohkoketjun.
• Toisaalta kryptovaluutta kurssit voivat myös heijastella yleistä markkinoiden sentimenttiä.
• Esimerkiksi sijoittajien huoli sääntelyn kiristymisestä tai epävarmuus globaaleista taloudellisista olosuhteista voi johtaa kryptovaluuttojen kurssien laskuun
• Toisaalta taas positiiviset uutiset tai kasvava kiinnostus kryptovaluuttoja kohtaan voivat nostaa niiden arvoa.
• Myös tekniset tekijät, kuten kaupankäyntimäärät ja hintamuodostusmallit, voivat vaikuttaa kryptovaluuttojen hintoihin.

Yleinen sääntö, joka kannattaa muistaa, on, että suuret kaupankäyntivolyymit voivat aiheuttaa hintojen nopeaa muutosta, kun taas tiettyjen teknisten indikaattorien signaalit voivat houkutella sijoittajia ostamaan tai myymään kryptovaluuttoja.

Yhteenveto

Kryptovaluutat ovat digitaalisia valuuttoja, jotka perustuvat lohkoketjuteknologiaan. Niitä käytetään yhä laajemmin erilaisissa taloudellisissa sovelluksissa, mutta niiden merkitys ulottuu paljon pidemmälle kuin pelkkään digitaaliseen rahaan.

Kryptovaluutoilla voi olla suuri vaikutus perinteisiin rahoitusjärjestelmiin ja ne tarjoavat uudenlaisia mahdollisuuksia omistamiseen, sijoittamiseen ja liiketoimintaan. Niiden ytimessä on lohkoketjuteknologia, joka mahdollistaa turvallisen ja hajautetun arvonsiirron. Bitcoin oli ensimmäinen kryptovaluutta, joka esiteltiin vuonna 2009, ja se toimi virstanpylväänä digitaalisten valuuttojen maailmassa.

Siitä lähtien markkinoille on tullut lukuisia muita kryptovaluuttoja, kuten Ethereum, Ripple, Litecoin ja Cardano, joilla jokaisella on omat ainutlaatuiset ominaisuutensa ja käyttötarkoituksensa. Kryptovaluuttojen suosio on kasvanut, ja ne ovat houkutelleet sekä sijoittajia että teknologiayhteisöä.

Ne tarjoavat mahdollisuuden nopeisiin ja edullisiin rajat ylittäviin maksuihin sekä hajautettuihin rahoitussovelluksiin, kuten älysopimuksiin. Kryptovaluuttojen käyttöä laajentavat jatkuvasti uudet innovaatiot ja sovellukset. Kryptovaluutta ei ole kuitenkaan täysin riskitön, vaan sen käyttöön liittyy myös riskejä.

Esimerkiksi hintavaihtelut ja tietoturva-asiat. Siksi on tärkeää olla perillä niiden toimintaperiaatteista ja harkita huolellisesti ennen sijoittamista. Kryptovaluutat ovat tulleet jäädäkseen, ja niiden vaikutus talouteen ja teknologiaan kasvaa jatkuvasti.

Usein kysytyt kysymykset